Ratkaisut
Työkalu
Tietoa
Yhteys
Kirjaudu

DIGItaaliset JULKAIsut

Ajatuksia verkkojulkaisun haasteista ja mahdollisuuksista
1.7.2014
 
Digijulkaiseminen on kehittynyt vauhdikkaasti viime aikoina ja jatkaa vähintään samaa tahtia lähitulevaisuudessa. Räjähdysmäisesti lisääntyneestä mobiili- ja tabletlaitteiden käytöstä johtuen yritykset ja palveluntarjoajat ovat vastanneet huutoon erilaisilla ratkaisuilla. Uskaltaisin sanoa, että suurin osa näistä on vielä vahvasti kehitysversioita, koska digijulkaisemisen vaatimukset muuttuvat nopeasti. Tämä kirjoitus on analyysi digijulkaisun tilasta ja mahdollisuuksista. Sivuamme tässä yhteydessä valmiita ja vasta piirustuspöydällä olevia toteutuksiamme.
 
 

Mitä on digijulkaiseminen?

Digijulkaisemisessa on useita tasoja. Perinteisten verkkosivujen ja verkkoon tallennettujen PDF-tiedostojen rinnalle on tullut selattavia digilehtiä, esitteitä, katalogeja ym. Julkaisuja tehdään tablet- ja mobiililaitteisiin myös natiivisovelluksina, jotka on ladattava Applen Appstoresta, Google Play:stä tai Windows Store:sta. Mainittakoon, että sovellus tarkoittaa samaa kuin puhekielen app (=application). Natiivisovellukset ovat erinomaisia käyttömukavuudeltaan. Ne voivat hyödyntää laitteiden ominaisuuksia kuten kameraa tai push-ilmoituksia. Haasteeksi kuitenkin muodostuu linkkien tekeminen ulkopuolisille verkkosivuille kuten verkkokauppaan. Ulkoiset linkit avataan yleensä verkkoselaimessa, mikä keskeyttää sovelluksen käytön. Tähän on tietysti poikkeuksia, kuten Facebookin tai LinkedInnin sovellukset, joihin on sisäänrakenettu omat verkkoselaimet.
 
 

Web-sovellukset

Natiivisovellusten rinnalla ovat web-sovellukset, joista tietoisuus viestinnän ammattilaisten keskuudessa on vähäistä. Uskon sen johtuvan siitä, että web-sovelluksia ei ole määritelty omaan lokeroon, koska niillä pystytään luomaan lähes mitä vain. Toisaalta jokainen verkkosivu maailmassa on jo web-sovellus. Esimerkiksi Applen mobiililaitteilla tavallisen verkkosivun saa iPadin sovellusvalikkoon omaksi ikonikseen suoraan verkkoselaimesta (Safari). Me olemme Kamppissaitin digitoimistossa keskittyneet web-sovelluksiin, koska uskomme, että verkkosivut, -kaupat, digilehdet, katalogit ja muu sisältö on kustannustehokkaasti rakennettavissa ja saumattomasti integroitavissa tavallisen HTML-koodin avulla. Yhdellä toteutuksella saadaan käyttäjäystävällinen kokonaisuus eri laitteisiin ilman erillisten appien asentamista. Täältä löytyy tietoa tekemästämme verkkokaupan ja verkkosivujen integraatiosta.
 
Kaksi tärkeää asiaa, jotka on otettava huomioon suunniteltaessa eri laitteissa ominaisesti toimivaa sisältöä, ovat responsiivisuus ja cross device -ominaisuudet. Responsiivisuus tarkoittaa näkymien automaattista asettumista päätelaitteen näytön koon mukaan. Suomenkielinen termi on mukautuminen. Täältä pääset näkemään demon responsiivisuudesta. Cross device -ominaisuudet liittyvät erilaiseen käyttökokemukseen kosketusnäyttölaitteilla ja perinteisillä tietokoneilla. Julkaisujen tulisi toimia hiirellä käytettäessä eri periaatteella kuin sormella selattaessa. Esimerkiksi sivusuuntaan liukuvat panelit vaativat klikattavat nuolet hiirellä käytettäessä, mutta kosketusnäytöllä nuolet voivat olla piilossa ja liu’uttaminen tapahtuu sormella pyyhkäisten. Kun julkaisu rakennetaan responsiiviseksi, voidaan samaa sisältöä hyödyntää eri laitteissa. Käytännössä tämä helpottaa ylläpitäjän työtä, koska erillisiä mobiiliversioita ei tarvita - eri versiot on sisäänrakennettu julkaisuun.
 
 

Printti vs. digi

Lehtien ja esitteiden digitaalinen julkaiseminen on yleensä tarkoittanut helppoa tapaa saada printtitoteutus ruudulla näytettävään muotoon. Yksinkertaisimmillaan tämä tarkoittaa PDF-tiedoston näyttämistä selaimessa. Nykyaikaiset selaimet osaavat näyttää PDF-tiedostoja tyydyttävästi, mutta eivät täydellisesti. Kyseessä on myös aina yksi tiedosto, jonka sisällä tapahtuvasta selailusta ei jää mitään tietoa talteen. Näin ollen PDF-muotoisen markkinointimateriaalin tehoa on vaikea mitata. Tiedoston sisään ei voi myöskään tehdä suoria linkkejä, mikä heikentää esim Facebook-jakojen mahdollisuuksia. Jos sivulla 15 oleva tuote on niin kiinnostava että sen voisi jakaa kavereille, ei se onnistu suoraan ja jää todennäköisesti tekemättä. Flash-teknologialla toimivissa julkaisuissa on samoja haasteita muutamia poikkeuksia lukuunottamatta. Steve Jobsin ratkaisu, ettei Flash lähtökohtaisesti toimi iPadeissä, vaikuttaa edelleen.
 
On ymmärrettävää, että työn määrää ei haluta yrityksissä lisätä. Siksi printtiin suunnitellut materiaalit näytetään sellaisenaan myös digitaalisesti. Toisaalta printti edellä mentäessä tehdään kompromisseja responsiivisuuden, cross device -toiminnallisuuksien, analytiikan ja jaettavuuden osalta. Toinen ääripää on, että otetaan käyttöön erilaisia sovelluksia eri alustoille ja sama sisältö joudutaan päivittämään moneen paikkaan erikseen. Uskon, että kuten monessa muussakin asiassa, totuus löytyy jostain keskeltä. Joskus täytyy kääntää vanhat käytännöt ylösalaisin, jotta päästään parhaaseen lopputulokseen. Näin teimme Vallila Interiorin digikatalogin kanssa. Katalogi tehtiin aiemmin taitto-ohjelmalla, eikä muuta digiversiota ei ollut kuin sähköpostilla lähetettäväksi ylisuuri PDF. Taittotyö oli myös jatkuvaa, koska valikoimaan tulee muutoksia myös kesken sesongin. Toteutimme asiakkaalle modernin, itse ylläpidettävän digijulkaisun, josta saa generoitua myös printtiversion. Täältä löytyy laajempi kirjoitus aiheesta.
 
Sanoma- ja aikakausilehtien asettelu on perinteisesti ollut vapaamuotoista. Printtipuolen graafikot vierastavat taulukkomallista asettelua, joka on aina enemmän tai vähemmin verkossa läsnä. Tämä johtuu perimmäisesti julkaisutyökaluista. Sivukohtaiset tai modulikohtaiset pohjat (templatet) sanelevat taiton visuaaliset rajoitukset. Olemme puuttuneet tähän epäkohtaan, joten kehitämme työkaluja, joiden avulla suunnittelijalla on valta luoda erilaisia sivuja ilman kankeiden sivupohjien koodaamista.
 
 

Navigaatio

Navigaatio on digijulkaisujen suunnittelussa suuri haaste. Samaan aikaan tulisi voida luoda useita tasoja tarpeiden mukaan, mutta lukija ei saisi koskaan “eksyä”. Natiivit sovellukset ovat nostaneet vaatimustasoa erilaisten modernien navigaatioratkaisujen myötä. Samalle sivulle saadaan paljon enemmän sisältöä hyödyntämällä liukuvia paneleita ja päälle aukeavia pop up -sisältöjä. Aiemmin uusi sisältö ladattiin lähes aina toiselta sivulta, mutta nykyään artikkelin sisältöä voidaan laajentaa poistumatta alkuperäisestä artikkelista. Näin ollen lisätekstiä, karttoja, videoita ja kuvagallerioita on helppo käyttää artikkelikohtaisesti lisämateriaalina. Esimerkkeinä navigaation tasoista digilehdessä voidaan nostaa esiin mm. vuosikertalistaus, ilmestyneiden lehtien listaus, artikkelit ja artikkelien sisältä aukeavat lisäsisällöt.
 
 

Jakaminen

Kaikkeen julkaisun sisältöön tulisi olla mahdollista luoda linkki mm. Facebook-jakamisen mahdollistamiseksi. Kun puhutaan samalla sivulla, eli samassa osoitteessa (joka näkyy selaimessa) tapahtuvasta sisäisestä liikkumisesta, tarvitaan erikseen rakennettuja mekanismeja muokaamaan osoitetta lennosta. Tähän voidaan käyttää esimerkiksi javascript- ja hashing -teknologiaa. Käytännössä osoitteen loppua muutetaan risuaidalla ja oikeaan sisältöön johtavalla merkkijonolla.
 
 

Analytiikka

Jo aiemmin mainitut kävijämäärän ja selatun sisällön analytiikka ovat tärkeitä kaikessa digijulkaisemisessa. Sellaista ei kannata tehdä, mikä ei toimi ja sellaiseen kannattaa panostaa joka tuottaa tuloksia. Analytiikka aiheuttaa lisäoperaatioita saman sivun sisällä tapahtuvassa navigaatiossa. Työkalut kuten google analytics mittaavat automaattisesti sivulataukset, mutta sivulle täytyy asentaa erillinen tapahtumien seuranta, jotta päälle avattava lisäsisältö saadaan analytiikkaan mukaan.
 
Teknologian kehitys mahdollistaa huikeiden toteutusten tekemisen samalla koodilla, jolla tavalliset verkkosivut toimivat. HTML5 ja CSS3 ovat jo täysin vakiintuneita ohjelmointikielien versioita verkkojulkaisuissa. Ne pohjautuvat Tim Berners-Leen jo 1980 kehittämään teknologiaan. Pyrimme olemaan murroksessa mukana kehittämällä työkaluja käyttäjäystävällisen ja kevyesti ylläpidettävän sisällön tuottamiseen.
 

Teimme Vallila Interiorille digikatalogiratkaisun. Lue aiheesta laajemmin täältä.

Lue toteuttamstamme verkkokauppa-integraatiosta täältä.

Kirjoittaja on Kamppissaitin toimitusjohtaja
Jani Hiltunen
LinkedIn